Kuolintodistus ja hautauslupa: mitä omaisen kannattaa tehdä ja missä järjestyksessä?

Pikayhteenveto

• Jos kuolema tapahtuu sairaalassa tai hoitopaikassa, henkilökunta hoitaa kuoleman toteamiseen liittyvät käytännöt ja ohjaa eteenpäin.
• Jos kuolema tapahtuu kotona hoitoyksikön ulkopuolella, yleisohje on ottaa yhteyttä viranomaisiin, usein soittamalla 112. Kotisaattohoidossa toimitaan hoitotiimin antamien ohjeiden mukaan.
• Lääkäri tai terveydenhuollon toimintayksikkö ilmoittaa kuoleman väestötietojärjestelmään viipymättä kuoleman toteamisen jälkeen.
• Hautauslupa (lupa hautaamiseen) on osa kuolintodistuslomakkeistoa, ja se annetaan, kun välittömät tutkimukset on tehty ja henkilöllisyys varmistettu.
• Jos kuolemansyyn selvitys on oikeuslääketieteellinen (esim. poliisin tutkinta/ruumiinavaus), järjestelyjä voi aloittaa, mutta hautausajankohtaa ei kannata lukita ennen hautauslupaa.
• Lähiomaiset eivät yleensä tarvitse kuolintodistusta pankki- tai hautajaisjärjestelyihin; kuolinpesää varten tärkein on usein sukuselvitys, joka kannattaa tilata ajoissa.

Tämän artikkelin tavoite on helpottaa omaisen oloa: mitä tehdään ensin, mitä seuraavaksi ja mikä voi hidastaa prosessia.

1) Kun kuolema tapahtuu: mitä tehdään heti?

Kuolema sairaalassa tai hoitopaikassa

Kun kuolema tapahtuu sairaalassa, hoivakodissa tai muussa hoitoyksikössä, henkilöstö huolehtii kuoleman toteamisen käytännöistä ja antaa omaisille ohjeet. Tällöin omaisen ei yleensä tarvitse selvittää viranomaisasioita heti, vaan voi keskittyä rauhassa ensimmäisiin käytännön järjestelyihin ja läheisiin.

Kuolema kotona

Jos kuolema tapahtuu kotona hoitoyksikön ulkopuolella, suomi.fi:n ohjeistus on, että tilanteessa otetaan ensiksi yhteyttä viranomaisiin ja käytännössä usein soitetaan 112. Jos kyseessä on kotisaattohoito, toimitaan hoitotiimin kanssa sovitun ohjeen mukaan.

Jos kuolema on odotettu ja saattohoidossa on etukäteen sovittu toimintatapa, ohjeistus voi olla se, että kuolemasta ilmoitetaan sovitusti lääkärille ja sovitulle toimijalle (esimerkiksi hautausurakoitsijalle).

2) Kuolintiedon ilmoittaminen väestötietojärjestelmään

Kuoleman toteamisen jälkeen terveydenhuollon toimintayksikkö, viranomainen tai lääkäri ilmoittaa kuoleman väestötietojärjestelmään viipymättä, ja ilmoituksen allekirjoittaa kuoleman todennut lääkäri. Tämä rekisterimerkintä on käytännössä se “virallinen tieto”, jonka perusteella monet tahot saavat tiedon kuolemasta.

DVV:n ohjeissa todetaan myös, että Suomen viranomaiset sekä suomalaiset pankit, vakuutusyhtiöt ja eläkeyhtiöt saavat kuolintiedon väestötietojärjestelmästä, joten erillistä “todistusta kuolemasta” ei yleensä tarvita kotimaiseen asiointiin.

3) Mikä on hautauslupa ja milloin se annetaan?

Hautauslupa (lupa hautaamiseen) on asiakirja, jolla osoitetaan, että vainaja voidaan haudata tai tuhkata.  Kuolintodistuslomakkeisto sisältää kuolintodistuksen lisäksi luvan hautaamiseen sekä ilmoituksen kuolemasta väestötietojärjestelmään, ja lupa hautaamiseen annetaan, kun välittömät tutkimukset on tehty ja henkilöllisyys varmistettu.

Käytännössä hautauslupa toimitetaan hautausmaan tai krematorion pitäjälle ennen hautausta tai tuhkausta, ja tämä hoituu usein hautaustoimiston kautta omaisen toimeksiannosta.

4) Mikä on kuolintodistus ja tarvitaanko sitä omaisena?

Kuolintodistus liittyy kuolemansyyn selvittämiseen ja asiakirjakokonaisuuteen. Moni omainen olettaa tarvitsevansa kuolintodistuksen heti, mutta THL:n mukaan lähiomaiset eivät yleensä tarvitse kuolintodistusta vainajan asioiden hoitamiseen, eikä sitä yleensä tarvita pankkiasioihin tai hautajaisjärjestelyihin.

Kuolintodistus voi kuitenkin tulla tarpeen joissain tilanteissa, esimerkiksi jos vakuutusyhtiö pyytää kuolemansyytä henkivakuutuksen käsittelyyn.

5) Selkeä etenemisjärjestys omaiselle

Kun ensimmäinen sokki helpottaa edes hieman, eteneminen on usein kevyempää, kun asiat tekee järjestyksessä.

1. Valitkaa hautaustoimisto ja sopikaa, kuka omaisista hoitaa yhteydenpidon.

2. Käykää läpi vainajan toiveet ja perheen päätökset: tuhkaus vai arkkuhautaus, tilaisuus tai suoratuhkaus, hautapaikka tai tuhkan sijoitus.

3. Aloittakaa varaukset ja suunnittelu (kappeli, kirkko, muistotilaisuus, kuljetukset). Jos kuolemansyyn selvitys on kesken, varauksia voi tehdä, mutta hautausajankohtaa ei kannata lukita lopullisesti ennen hautauslupaa.

4. Tilatkaa sukuselvitys perunkirjoitusta varten mahdollisimman pian. THL:n mukaan sukuselvityksen toimituksessa voi kestää viikkoja,  että sukuselvitys tarvitaan yleisimmin perunkirjoitusta varten perillisten selvittämiseksi.

6) Mikä voi viivästyttää hautauslupaa?

Yleisimmät syyt liittyvät siihen, että kuolemansyy tai henkilöllisyys pitää varmistaa ennen luvan antamista. Jos kuolemansyyn selvitys on oikeuslääketieteellinen, prosessiin voi kuulua poliisin tutkinta ja ruumiinavaus. THL:n ohjeen mukaan järjestelyjä voi aloittaa, mutta hautausajankohtaa ei tule sopia ennen hautauslupaa.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko hautajaiset varata ennen hautauslupaa?

Voitte aloittaa järjestelyt ja alustavat varaukset, mutta jos kuolemansyyn selvitys on kesken, hautausajankohtaa ei suositella lukitsemaan ennen hautauslupaa.

Tarvitaanko kuolintodistus pankkiasioihin tai hautajaisjärjestelyihin?

Yleensä ei. THL:n mukaan kuolintodistusta ei yleensä tarvita pankkiasioiden tai hautajaisjärjestelyiden hoitamiseen.

Mistä saan sukuselvityksen?

Sukuselvityksen voi tilata DVV:stä (digi-ja väestötietovirasto), ja sitä tarvitaan yleisimmin perunkirjoitusta varten perillisten selvittämiseksi.

Jos kuolema tapahtuu kotona, mitä teen?

Jos henkilö kuolee kotona tai muualla hoitoyksikön ulkopuolella, ensitoimi on yhteydenotto viranomaisiin, usein soittamalla 112. Kotisaattohoidossa toimitaan hoitotiimin kanssa sovitun ohjeen mukaan.

Tammi auttaa, jotta sinun ei tarvitse kantaa kaikkea yksin

Hautaustoimisto Tammi auttaa omaisia etenemään selkeässä järjestyksessä ja huolehtii käytännön asioista omaisen toimeksiannon mukaan. 

Tammen toimipisteet:

Helsinki, Kerava, Nurmijärvi, Vantaa, Sipoo, Porvoo, Espoo, Järvenpää, Hyvinkää, Tuusula, Mäntsälä, Turku.